Mäkeläisen suvun tietoja

Mäkeläisiä on alkujaan ollut eniten Kainuussa. Toinen keskittymä on Karjalan kannaksella Muolaassa ja Koivistolla. Kun otetaan kolme kuntaa, joissa Mäkeläisiä asusti eniten ennen vuotta 1944, ne olivat Suomussalmi (136), Muolaa (100) ja Koivisto (76). Sotien jälkeen Suomussalmelta Mäkeläisiä muutti paljon pois, joten heitä asusti v.1945...-65 keskimäärin 82 ja vuoden 1965 jälkeen enää 76. Kannaksen Mäkeläiset asutettiin eri puolille Suomea. Vuoden 1965 jälkeen eniten heitä on asustanut Helsingissä ja Turussa.

Mäkeläisiä on ja on ollut 2 553, joista se on nykyisenä nimenä 1 339 henkilöllä, entisenä nimenä 559 henkilöllä ja 655 kuolleella. Sukuseura Koiviston Mäkeläiset on koonnut sukutietokantaansa 963 sukulaista, lähinnä Koiviston Mäkeläisiä, heidän puolisoitaan ja jälkeläisiään.

Koivistolla Mäkeläiset ovat asuneet lähinnä Penttilän (Bengtilä) kylässä (kartta) ja Koiviston saaressa Saarenpäässä (kartta). Koivisto , nykyiseltä nimeltään Primorsk, sijaitsee Karjalan kannaksen lounaisrannalla. Koivisto on itäisen Suomenlahden paras luonnonsatama. Mäkeläisen suvun Abrahamin sukuhaara siirtyi asumaan 1800-luvulla Saarenpäähän. Osa Danielin sukua asusti Koiviston Ingertilän kylässä. Kylissä asuttiin uskollisesti. Aviopuolisoa ei juurikaan haettu etäämpää, vaan mielitietty löytyi kotikylästä tai ainakin Koivistolta. Asumisesta ja elämisestä Penttilän ja Saarenpään kylässä on kuvattu Koiviston Viestissä ja julkaistuissa Koivisto-aiheisissa kirjoissa (mm. Koivistolaiset 1939). Ajankohtainen (v.2002/2003) hanke on Koiviston kylistä kertovien kyläkirjojen kirjoittaminen ja kokoaminen. Penttilän kyläkirjahankkeseen voi osallistua ilmoittautumalla sukuseuraan.

Koivistolla Mäkeläiset saivat toimeentulonsa maanviljelyksestä, kalastuksesta, merenkulusta ja kaupasta.

Koiviston Mäkeläisten kantaisänä pidämme Samuel Samuelinpoikaa, Samuel Samuelinpoika Mäkeläin , joka syntyi vuonna 1697 Koivistolla ja kuoli vuonna 1768 Koivistolla. Hänen puolisonsa oli Agneta Jöranintytär (*1713 †1779). Heillä oli kolme lasta: Martti (Mårten) (*30.11.1742 † 1744), Antti (Anders) (*11.11.1745 †29.12.1801) ja Maria (*14.3.1751 † 29.12.1801). Samuel tuli kotivävyksi Humaljoella Rotin taloon ennen vuotta 1741. Vuoden 1754 väestöluettelossa mainitaan hänet itsellisenä ja rpk:ssa talollisena v.1762...-74. Emme tiedä, mistä hän tuli, luultavasti Savosta. Samuel muutti Bengtilään v. 1755...-61. Talon nimi oli Leino rpk v.1762…-74, v. 1781...-98, v..1799...1810 Mäkelä (Mäkälä) rpk v.1818…-30. Samuel kuoli 71 vuotiaana.

Tuohon aikaan elettiin kovia aikoja. Vuonna 1710 riehui rutto surmaten tuhansittain ihmisiä Suomessa. Vuonna 1715 oli Viipurin hävitys. Pietari Suuri alkoi lahjoitella Viipurin läänin maita suosikeilleen ja apulaisilleen. Viipurin väkiluku oli vasta 1 327 vuonna 1718. Seuraavana vuonna alkoi säätyvalta ja sitä seuraavana sallittiin petun otto valtion metsistä. Nimittäin vuodet 1722 ja 1726 olivat pahoja katovuosia. Katovuodet eivät hellittäneet, sillä peräkkäisinä vuosina 1751 ja 1752 kuivuus vei viljasadon. Sateet veivät sadon taas peräkkäisinä vuosina 1754 ja 1755. Yksi välivuosi ja taas meni sato vuonna 1757 kuivuuden vuoksi. Ankarien katojen vuoksi kiellettiin vuonna 1755 viinanpoltto. Isojako alkoi vuonna 1756. Pahoja katovuosia koettiin 1700-luvun puolivälin jälkeenkin. Vuodet 1763 ja 1766 olivat kuivuudesta johtuen katovuosia. Vuodet 1769, -70, -71, -72 ja -74 olivat katovuosia. Sitten vuosi 1776 oli viimeinen katovuosi lähes 20 vuoteen. Katovuosia kertyi ainakin kolmetoista 1700-luvulla.

Kirkonkirjoissa käytettiin talon nimeä ja/tai sukunimenä Mäkeläin 1800-luvun alkuun asti. Vuonna 1828 Christina Mäkeläisen syntymä kirjoitettiin Mäkeläinen -nimisenä.

Samuelin pojasta, Antista suku jatkui. Antilla oli kuusi lasta, joista vanhimmasta, Erikistä (*11.1.1770 †26.12.1835) suku jatkui edelleen. Erikillä oli viisi lasta, joista kolme: Daniel (*1.9.1794 †25.10.1868), Sigfrid (*1.3.1800 †8.10.1848) ja Abraham (*18.1.1802 †13.8.1861) jatkoivat sukua kolmena sukuhaarana heidän nimiensä mukaisesti. Sukuhaaroista on Danielin sukuhaarassa ollut eniten syntyneitä, 631. Abrahamin sukuhaarassa vastaavasti 199 ja Sigfridin 105.